Kävin pyöräilemässä 14 km lenkin. Eikähän siinä muuten mitään ihmeellistä ole, mutta kun kävin iltapäivällä. Lähdin n. klo: 14.50 ja olin noin tunnin. Kun pääsin takasin tohon pihaan, niin en meinannut tolpillani pysyä, niin koville se reissu otti. Naama oli ihan semmonen punavalkokirjava, eikä jalat tahtoneet kantaa millään. Kädetkin tärisi kuin krapulaisella.
Sisälle kun pääsin, niin ensimmäisenä join litran kivennäisvettä ja kastelin pääni suihkun alla niin kylmällä vedellä kuin raanasta tulee. Vähitellen sitten alkoi olo tasaantuun.

Tuli siis todistettua, että vapaaehtoisuuteen perustuva pyörälenkki pitää näillä keleillä tehdä aikaisintaan iltakymmeneltä. Ei sinne tartte änkee kaikista kuumimpaan aikaan, kun aurinko räkittää täydeltä terältä ja ulkolämpömittari näyttää varjossakin +29.5°. Ei, vaikka haluaisikin hipiäänsä kauniin kesävärin.

Että semmosta.