Tänään olin taas lääkärillä, henkilääkärilläni (ihana ihminen ja asiansa osaava lääkäri).
Paljon tuli asioista juteltua. Vähän kerrattua vanhojakin, koska siellä oli myös mielenterveyshoitaja-harjoittelija, jolle lääkärini oli vähän kertonut minun sairaushistoriaani. Siitäkin keskusteltiin, kuinka
kolme vuotta sitten putosin niin pohjalle, mustaan, mustaakin mustempaan ja, että itse en ikinä, ikinä, ikinä, olisi voinut kuvitellakaan sellaisen olevan edes mahdollista. Ja ilman apua en olisi sieltä noussut.

Silloin vasta tajusin, että nämä sairaudet eivät olekaan luusereiden ja heikkojen ihmisten sairauksia, niin kuin aina aiemmin ajattelin. Ihmeellisesti sitä ajatusmaailma muuttuu, kun asiat osuu omalle kohdalle.
Tosin esim. masennuksesta on mahdollisuus parantua, minulla ei sitä mahdollisuutta ole. Tämä bipo on loppuelämän seuranani.






Kaarisilta


Ja Jumala sanoi: Toisille annan toiset askareet,
vaan sinulta, lapseni, tahdon, että kaarisillan teet.
Sillä kaikilla ihmisillä on ikävä päällä maan,
ja kaarisillalle he tulevat ahdistuksessaan.
Tee silta ylitse syvyyden, tee, kaarisilta, tee,
joka kunniaani loistaa ja valoa säteilee.

Minä sanoin: He tulevat raskain saappain,
multa-anturoin,
miten sillan kyllin kantavan ja kirkkaan tehdä voin,
sitä ettei tahraa eikä särje jalat kulkijain ?
Ja Jumala sanoi: Verellä ja kyynelillä vain.

Sinun sydämesi on lujempi kuin vuorimalmit maan -
pane kappale silta-arkkuun, niin saat sillan kantamaan.
Pane kappale niiden sydämistä, joita rakastat,
he antavat kyllä sen anteeksi, jos sillan rakennat.

Tee silta Jumalan kunniaksi, kaarisilta tee,
joka syvyyden ylitse lakkaamatta valoa säteilee.
Älä salpaa surua luotasi, kun kaarisiltaa teet:
ei mikään kimalla kauniimmin kuin
puhtaat kyyneleet.



Aale Tynni











Edittii....

Oon ostellut hirveästi lankoja  =). Kun ei nyt neuloa pysty, niin saa edes hypistellä lankoja.
Laitan kuvia kunhan saan ne.