Eedittii lauantai 14.5. klo: 12.58.

Onneks täällä ei oo kuin pari harmaata kissaa.

Photobucket


Eilen oli aikas kova päivä, enkä jaksanut enää illalla postata. Oltiin siellä äiten uudella asunnolla* laittamassa paikkoja kuntoon. Siellä kävi äidin omahoitaja juttelemassa ja istuttiin sit kahvipöydässä höpöttämässä reilu 1½ tuntia.
Sit kun se hoitsu lähti, tuli Remonttimies Ässä katsastaan kunnostettavat paikat. Siinä on kuulkaa ihana mies. Jos mulla ei olis tota vielä ihanampaa miestä, niin rupeisin katseleen Remonttimies Ässää sillä silmällä. Tosin se on mua ainakin 10 vuotta nuorempi, enkä oikein koskaan oo syttynyt nuoremmille miehille. Onhan se Ässä entuudestaan tuttu, mutta ei sentäs läpituttu. Remonttimies Ässän kototalo on Jahvetin kototalon naapurissa. Siä Keski-Suamessa.

Kävin pesutuvassakin siellä*. Oon jotenkin niin "pesutupaimmeisiä" eli tykkään kun saa paljon pyykkiä kerralla koneeseen, eikä tartte käyttää koko päivää pyykkien vekslaamiseen koneseen, koneesta pois, koneeseen, koneesta pois, jne... Tuolla pesutuvassa on kuivaushuoneen lisäksi iso kuivuri, mankeli, silitysraudat ja -laudat samassa tilassa. Mää kyllä manklaan lakanat, mutta silitysrautaan en kajoo kuin pakon edessä.

Ravasinkin sit päivän aikana alakertaan-yläkertaan, edestakaisin, ja illalla en sitten tahtonut päästä käveleen. Jaa miksen ? No pistetääs sekin tarina tänne. Fabo -kaverit sen tietää  (?), mutta enhän mää siitä oo tänne kirjottanut mitään. Hyi mua ! Jälleen kerran !

 

Viime syksynä, tais olla han syyskuussa, erinäisistä seikoista johtuen tulin päistikkaa nää raput alas. Eli siis Piilopirtin ulkorappuset. Siinä ei jalat rappuja tavottaneet.

1305265812_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


Jii horjahti rappuja ylös mennessään, ylimmäisellä askelmalla, ja tuli selkä edellä, täydellä painollaan mun päälleni. Enkä tietysti osannut varoa yhtään, kun olin selkä rappuihin päin, eikä mulla oo selässä silmiä. Vieläkään.
En kerennyt käsiä ees laittaa eteen hidasteeksi. No, se saattoi olla hyväkin asia. Tosin leukakin oli sit naarmuilla ja mustelmilla.

Mäjähdin mahalleni tähän juurakko-kivikkoon:

1305265930_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


Ja vasen jalka meni tän näköiseksi:

1305267022_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


Polvi on toi tossa vasemmalla yläpuolella. Jos vertaa nilkkaan, niin onhan se aikas muhkeen näkönen jalka.
Kävin näyttämässä sitä terveysasemalla ja hoitaja katsoi sitä. Se soitti lääkärille joka konsultoi puhelimitse sitä hoitajaa. Josko mitään ymmärsin siitä yksipuoleisesta puhelusta, niin se meni jota kuinkin näin:

Lääkäri: "Onko se murtunut?"

Hoitaja mulle: "Onko se murtunut?"
Minä: "Ööö....? Ei kai?"
Hoitaja lääkärille: "Ei kai."

Lääkäri hoitajalle: "Pääseekö sillä käveleen?"
Hoitaja mulle: "Pääseekö sillä käveleen?"

Minä: "Ööö ??? Juu, pääseehän sillä, vaikka huonosti. Kävelinhän mää tännekin."

No, se hoitaja toisti kaikki mun vastaukseni puhelimeen ja kuunteli sitten puhelimessa vähän aikaa. Totesi sitten mulle: "No ei se sitten lääkärillä käyntiä tarvitse, kun ei se ole murtunut ja sillä käveleen pääsee."


Että semmosta.
Kitkuttelin jalan kanssa helmikuuhun ja menin täällä Vantaalla yksityiselle lääkärille (Terveystalo) kun ei polvi taipunut enää. Se turpos semmoseks potkupallon puolikkaaksi. Kuvat siitä otettiin ja verikoekin mahdollista tukosta etsittäessä.
Lääkäri soitti mulle parin päivän päästä ja ilmoitti iloisella äänellä, että hänellä on hyviä uutisia. Ei niistä kokeista löytynyt mitään. Mää totesin, ettei ne mun mielestäni mitään hyviä uutisia ole kun jalka on niin kipee, ettei aina kunnolla käveleen pääse. Ja siitä "lystistä" maksoin vielä 183 €.

Ei se oo yhtään paremmaksi muuttunut: kun kävelen vähänkin enemmän, käyn vaikka kaupoilla, niin se on sen jälkeen kipee vielä seuraavanakin päivänä. Mulla on semmonen pelko persuksissa, että siellä on kuitenkin jotain rikki. Sitä särkee päivittäin ja kun istun vähän aikaa, niin ylösnoustessa sattuu ja vihloo ihan samperisti, siis hirveesti. Eikä polvi mene suoraksi vaikka kuinka yritän.

Kunhan pääsen kotio täältä, niin varaan ajan omalle lääkärilleni, vaikka sitten joutuisin korottaan ääntäni.

No se siitä sitten. "Ken vaivojansa valittaa, on vaivojensa vanki."

 

Viettäkäähän ystävät hyvä viikonloppu !

 

Photobucket