Viime yö meni ihan pipariksi. Nukuin vain muutaman tunnin sellaista koiranunta ja 7 aikaan aamulla olin ihan sippi kun piti ylös nousta. Otinkin sitten yhden Tenoxin ja vaivuin sikiuneen kolmeksi tunniksi. Tunti sitten heräsin kun Jii soitti. No, se oli tosi pahoillaan kun herätti mut, mutta pääsenhän mää uudestaan nukkuun jos siltä tuntuu.
Siis siltä, että väsyttää.

Eilen oli tosi villi päivä. En nyt viitsi häveliäisyyssyistä mainita mille naureskelin, tai siis naureskeltiin, mutta hauskaa riitti koko päiväksi. Liekö se päivän levottomuus jatkuneen yöhönkin ja siks yöunoset jäi lyhyeks. Mene ja tiedä ?

Illalla piti alkaa peseen parvekkeen laseja, mutta päivän auringonpaisteen jälkeen siellä oli niin kuuma, ettei siitä mitään tullut. Päivisin siellä on reilusti yli +40 astetta lämmintä, silloin siellä ei pysty oleen Erkkikään. Mulle ei oo vieläkään valjennut, vaikka oon kissojen kanssa ollut tekemisissä vuosikaudet, että miten ihmeessä ne jaksaa olla siellä. Juu kyllähän mää sen tiedän, että kissat tykkää lämpösestä, oleskelevat uunin pankollakin mielellään, mutta toi suora auringonpaiste on mun mielestäni vähän eri juttu.

Tänään porhallan sinne arboretumiin, kun se lenkki jäi eilen tekemättä. Sinne on mukava ajella kun koko matka on pyörätietä.
Aurinko paistoi illallakin vielä niin kirkkaasti, että jätin suosiolla sen reissun väliin. Nyt näyttää siltä, ettei toi mollikka paista ihan niin pilvettömältä taivaalta kuin eilen, joten kuvatkin saattaa onnistua paremmin.

Tiskit odottaa tuolla tiskipöydällä pesijäänsä. Niin no, on se onni ettei ne ala perässä juokseen. Täytyisköhän vihdosta viimein soittaa jollekin korjaajalle, joka tulis käymään ja katsoon kannattaisko toi vanha tiskikone vielä korjata.

Nyt taidan alkaa tekeen muistilistaa viikonloppua varten. Täytyis hankkia yhtä ja toista sinne mökille, siis muutakin kuin ruokaemmeitä. Muurikkalättyjä ajattelin taas tehdä, nyt kokeilen suolaisiakin täytteitä.
KMSU, olisko jotain ehdotuksia ?

Sininen Sisko; taas ollaan päivä lähempänä viikonloppua.

Papuliini; viikon päästä oot ollut oululainen jo monta päivää.

Ystävälle virtuaalista muuttoapua tarjoan minä !

Jonnin joutavaa jorinaa toisessakin kodissa.

nyt mää starttaan ja käännän auton nokan kohti Vantaata. Voipi olla, että nyt tulee viikon paussi polkkaamiseen.

"Näkemisiin" !

Oon mää oikee porukolli. Itku multa taas pääsi kun huomasin kuinka moni tykkää lukea mun kirjotuksiani ja haluaa mun jatkavan tätä bloginpitoa.

Nythän tulee tähän blogin kirjoitteluun väkisinkin jonkinlaisia taukoja aina silloin kun oon Vantaalla  (btw: lähden sinne taas tänään) ja kai tää kesäaikakin verottaa koneella oloa. Mene ja tiedä ? ? ?
No, täällä kaupungissa ollessa ei kuitenkaan tuu oltua niin paljoa ulkonakaan kun ei oo pihaa mitä möyris, eikä aina tarvi siivotakaan. Silloin tuleekin enempi istuttua koneella.

Pyöräilemässähän mää oon käynyt, mutta en vielä jaksa tehdä mitään koko päivän reissuja. Odotan kyllä, että pääsisin kesän aikana niin hyvään kuntoon, että jaksan vetää kunnon lenkin; käydä vaikka mökillä. Se matka on 40 km/sivu ja sen oon ajanut useemmankin kerran.
Mulla on vanha, hyvä pyörä joka on ostettu silloin kun Poitsu oli ihan pikkuvauva eli jotakuinkin 23 vuotta vanha. Tai oikeestaan niitä pyöriä on kaks; toinen on mulla täällä Tampereella ja toinen on Vantaalla eli vanha äiten pyörä. Ne on yhtä aikaa ostettu ja toimivat ihan moitteettomasti. Mun pyörääni on renkaat kerran vaihdettu. Ne alkuperäiset kesti 14-15 vuotta.Mitään muita isompia remontteja niihin ei sitten oo tehtykään, mitä nyt normaalit keväthuollot.

Hmph ! Eiks ollutkin kiinnostava aihe ? Monta riviä mun pyörästäni.

Ja sit asiasta toiseen:
Eilen sattui kaks positiivista yllätystä. Ensinnäkin selvis, että kälyni (voi kauhee kun on vanhan kuuloinen nimitys) käy lueskelemassa tätä blogiani. Kiitos paljon Maikku ! Kommentoihan sääkin aina joskus jotakin, niin tiedän sun käyneen.

Ja sitten löysin vanhan naapurini, siis itse asiassa nuori pari, lärvärin/lärviksen/feissarin/facebookin kautta. Tosin meillä loppui lärviksen sätissä jutut aikas lyhyeen, kun se sätti ei taaskaan toiminut kunnolla.

Lämmintä tiistaipäivää  !

Mun on pitänyt tää jo monta kertaa kopioida Pirliinalta tähän blogiini. Nyt muistin sen kun poikkesin Pirliinan luona.

LUE TÄMÄ JA ANNA SEN TODELLA VAJOTA ITSEESI.
VALITSE SITTEN, MITEN ALOITAT PÄIVÄSI HUOMENNA ! ! ! ! !

Mikko on se kaveri, jota olisi niin helppo vihata.
Hän on aina hyvällä tuulella, ja hänellä on aina jotain positiivista sanottavaa. Jos joku kysyy häneltä, että miten menee, hän vastaa: "Jos menisi yhtään paremmin, olisin kaksoset !"

Mikko oli luontainen motivaattori. Jos jollain työntekijällä oli huono päivä Mikko oli aina kertomassa hänelle, miten nähdä tilanteen myönteinen puoli. Hänen tyylinsä näkeminen sai minut todella uteliaaksi ja eräänä päivänä menin Mikon luo ja kysyin häneltä: "En tajua ! Ethän sinä voi olla positiivinen ihminen koko aikaa. Miten teet sen ?"

Mikko vastasi: "Joka aamu kun herään, sanon itselleni, että sinulla on tänään kaksi mahdollisuutta. Voit valita olla hyvällä tuulella tai voit valita olla pahalla tuulella. Minä valitsen olla hyvällä tuulella. Ja joka kerran, kun jotain menee huonosti, voin valita olenko Uhri tai voin valita ottaakseni oppia siitä. Minä valitsen Tilanteesta oppimisen. Ja joka kerran, kun joku tulee valittamaan minulle jostain, voin valita hyväksyä hänen valituksensa, tai voin osoittaa hänelle elämän myönteisen puolen. Minä valitsen elämän positiivisen puolen."

"Joo joo, mutta ei se ole niin helppoa," minä väitin vastaan.

"Se on," Mikko sanoi. "Elämässä on kyse valinnoista. Kun jätät pois kaiken kuonan, jokainen tilanne on valinta. Voit valita miten reagoit tilanteisiin. Me valitsemme miten ihmiset vaikuttavat meidän tunteisiimme." "MOTTO on: Sinä itse valitset miten elät elämääsi!"
Mietin mitä Mikko oli sanonut.

Pian sen jälkeen lähdin firmasta ja perustin oman yrityksen. Vaikka emme olleet yhteydessä, ajattelin häntä usein, kun valitsin elämän puolesta sen sijaan, että olisin vain reagoinut siihen, mitä tapahtuu. Vuosia myöhemmin kuulin, että Mikko oli joutunut vakavaan onnettomuuteen pudotessaan parinkymmenen metrin korkeudesta rakenteilla olevasta viestitornista. Lähes vuorokauden kestäneen leikkauksen ja viikkojen hoidon jälkeen Mikko pääsi sairaalasta kotiin terästuet selkärangassaan.
Näin Mikon puoli vuotta onnettomuuden jälkeen. Kun kysyin, miten hän voi, hän vastasi: "Jos voisin yhtään paremmin, olisin kaksoset. Haluatko nähdä arpeni ?"

Kieltäydyin katsomasta hänen arpiaan, mutta kysyin mitä häneen mielessään oli liikkunut onnettomuuden tapahtuessa. "Ensimmäinen asia, joka välähti mieleeni, oli se miten käy pian syntyvälle tyttärelleni," Mikko vastasi. "Sitten kun makasin maassa, muistin, että minulla on kaksi vaihtoehtoa. Voisin valita elää, tai voisin valita kuolla. Minä valitsin elää."
"Etkö pelännyt ? Etkö menettänyt tajuntaasi ?" kysyin. Mikko jatkoi,"  ..ambulanssimiehet olivat mahtavia. He sanoivat minulle yhä uudestaan, että paranen taas pian. Mutta kun pääsimme sairaalaan ja näin lääkärien ja sairaanhoitajien ilmeet, pelästyin todella. Näin heidän silmistään, että he pitivät minua jo kuolleena miehenä. Tiesin, että nyt oli tartuttava toimeen."
"Mitä teit ?" kysyin.
"No, iso ja ankaran tuntuinen hoitaja karjui minulle juuri kysymyksiä," Mikko sanoi. "Hän kysyi olinko allerginen millekään. Olen, minä vastasin. Lääkärit ja sairaanhoitajat pysähtyivät odottamaan vastaustani. Vedin syvään henkeä ja karjaisin: Painovoimalle !" Heidän nauraessaan sanoin heille: "Minä valitsen elää. Leikatkaa minut niin kuin olisin elävä, en kuollut."

Mikko eli, kiitos taitavien lääkärien, mutta myös hämmästyttävän asenteensa tähden. Opin häneltä, että meillä on joka päivä mahdollisuus valita elää täydesti. Asenne on loppujen lopuksi kaikki !

"Siksi älä huolehdi huomisesta, sillä anna huomisen huolehtia  itsestään. Jokaisella päivällä on omat huolensa." Ja loppujen lopuksi, tämä päivä on se huominen, josta huolehdit eilen.

Sinulla on nyt kaksi valintaa:
1. Poista tämä viesti.
2. Välitä se edelleen ihmisille, joista välität.
Toivon että valitset 2:n.

NAUTI TÄSTÄ ELÄMÄSTÄ, SILLÄ SE ON AINOA JOKA NYT SINULLA ON !

Kristiina ja Papu muisti mua tällaisella tunnustuksella

otan sen vastaan kauniisti kiittäen ja sirosti niiata niksauttaen  (notkea kuin norsu).

Multa se menee kaikille teille joiden nimet on tossa oikean puolimmaisessa sivupalkissa eli monelle Kristiinan ja Papunkin suosikkeihin kuuluvalle.

Tämän ihanan SiniNenuNallun tapasin Liskosiskon ja Pirliinan luona ja kutsuin sen mukaani.
Ja jotta perinne jatkuisi:
Ottakoon mukaansa se, joka tätä postausta kommentoi. Huoli nallen matkoista on yhteinen, joten ilmoitathan mihin nalle matkaa.

Iiihana Nallu !

erityisesti Eräälle Ritvalle !

Kiitän oikein sydämeni pohjasta Sinistä Siukuani kortista ! Hän on blogiystävä vailla vertaa ja osasi taas ilahduttaa mua just sellaisella hetkellä kun tuki on tarpeen. Ja kortti on kaunis kuin mikä.

Sain eilen "jutella" toisenkin huolissaan olevan blogiystävän kanssa. Kiitos hänellekin ja kaikille teille jotka ootte tsempanneet mua taivaltaessani näiden kaikenlaisten huolien keskellä.

Kuvista saattaa saada sen vaikutelman, että ne olis tärähtäneitä, mutta se johtuu siitä, että kortti on 3D kortti ja kolmiulotteinen.

J.K.  klo: 11.53.
Uusi päivitys Toisessa kodissa.

Synttäreitä roppakaupalla !  Alotetaas nuorimmista.

Veljen kaksostytöt, Essi ja Eveliina, täyttää tänään vuoden (Visa-veliseni ! Kumpi on kumpi ?).

Pieni isosiskoni, Helsku, täyttää tänään 57 vuotta.

Ja kaverini Hessu täyttää tänään 50 vuotta.

Voi yhden jos toisenkin kerran, sanon minä !

Tämmönen näkymä kohtasi mua kun katsoin tänä aamuna keittiön ikkunasta ulos ja mittari näytti -4. Eikös nyt oo jo huhtikuu loppupuolella ? Vai oonko vallan erehtynyt kuukaudesta ?

En taida päästä haravoimaan lehtiä äiten pihasta vielä ens viikolla. Nytkin lupailevat tuulista ja kylmää säätä viikonlopuksi.

Mutta ei niin huonoa ilman jotain hyvääkin.
Oon saanut oikein sydämeni pohjasta jutella kahden hyvän blogiystäväni kanssa. Niistä keskusteluista saan taas voimia ensi viikon koitoksiin. Kiitos paljon Sininen Siskoni ja LiskoSiskoni.

Täytyy varmaan kirjoittaa oikein muistilappu, että muistan ne asiat jotka pitäisi ensi viikolla hoitaa. Oon ensi viikon Vantaalla, sitten oon taas viikon kotona ja meen taas Vantaalle. Eli joka toisen viikon oon kotona ja joka toisen Vantaalla.

Piti tilata niitä kukkien taimiakin, jotta saisin kesäksi hienoja amppeleita mökille, mutta tilaamatta ne on jäänyt. En meinaan tiedä kuka niitä täällä hoitaisi sillä välin kun oon Vantaalla. Poitsun muistiin ei oo luottamista, se on sellainen hajamielinen rohvessori.
Mitenkähän se onnistuisi meitin Vipsulta ? Täytyypi pistää asia korvan taakse.

Semmottia tämmöttiä tänään kuuluu. Aurinkoista lauantaita sulle !

Spesiaaliterveiset oikein rakkaalle blogiystävälle, joka tarvinnee nyt piristystä !

Sininen Siskoni, klikkaa kuvaa.

(Tän päivän 2. postaus.)

Juu, juu. Taas !

Tää paketti on odottanut jo muutaman päivän postissa hakijaansa, nyt vasta ehdin sen hakeen. Kyse on Sinin tekemästä kauratyyny-hartioille-systeemistä. Mikä se onkaan oikeelta nimeltään ? Hartialämmitinkö ?

Sini sen ystävällisesti teki kun pyysin ja nyt se on mulla. Siis ihan käytössä jo. Kauniskin tää on; ihana vaaleapohjainen ruusukuvioinen kangas. Laitan kuvia kunhan kameran patterit latautuu.

(Mulle on tullut ihan ihme tapa: otan patterit kesken kaiken pois latauksesta, eikähän ne sitten kestä kuin parin kuvan oton verran. Nyt päätin pitää ne siihen asti, että ne on kokonaan latautuneet.)

Ja eikun hyvää viikonloppua kaikille !

Ihan ihme juttu !

Nukuin kymmenen tunnin yöunet. Se on kuulkaa meikäläiseltä saavutus. Menin nukkuun yhden aikaan, heräsin klo: 8.30 ja klo: 9.00 menin uudestaan nukkuun, kun oli niin saamaton olo, ja heräsin klo: 11.30.
Se voipi olla, että otin vähän takaisin niitä öitä kun nukuin pikkuisen sellaista koiranunta, osan yöstä, ton Taavin takia.
BTW: pikkuista pisua taas odottelen.

Eilen kun postasin niistä raakapakastepullista ja niin kehuin ostavani niitä laskiaiseksi, niin nyt en niitä sit saanutkaan. Olivat kaupasta loppu. Tosin onhan niitä muitakin merkkejä kuin Rainbow, jos en nyt vallan väärin oo kaupassa katsonut.

No, pelkästään tossa kauppakeskuksessa on kolme markettia + sitten lähistön muut ruokakaupat. Eiköhän jostain löydy. Niin ja tietty se S-Market jossa toi Poitsu on välillä töissä. Niin kuin nyt tänäänkin.

Mää oon meinaan nyt päättänyt, että tänä laskiaisena meillä syödään muita laskiaispullia kuin kaupan valmiita ja jos ei muu auta niin oon valmis uhrautuun. Huh ! Leivon itse tai siis Poitsun kanssa sen 2½ desin taikinan.
Voi mikä uhraus !

Ei sillä ettenkö leipoo osais, kyllähän se onnistuu hyvinkin, mutta kun se pienen taikinan teko on niin turhauttavaa. Kun tuntis ees naapurinsa niin hyvin, että vois upottaa niille osan pullista, mutta kun en tunne. En oo koskaan ollut mikään naapuri-ihminen ja se oppi on ihan kotoo saatu. Niin eikä mulla oo pakastinta mihin voisin säilöö ne täyttämättömät pullat.
Täytyisköhän kutsua tiistaina kahvivieraita, siis testiryhmä koolle ? Asiaa täytyneekin oikein harkita. Niillehän sitä vois sitten upottaa ne loput pullatkin.

Oottekos muuten käyteet KMSU:n blogissa katsomassa oikein laskiaispullan mallia. Ah, ne täytteetkin ! Ovat kyllä kokeilemisen arvoisia.

Ai niin, muistapa sitten kertoa mielipiteesi.
*klik, klik*

Eipä sitten tähän hätään muuta. Palaillaan !

Eilen kun sähläsin sen blogin muuttamisen kanssa, niin tais jäädä noi Sinisen Siskon, alias Blue Nun, kaikki kortit vähän toisarvoiseen asemaan. Eli jos et niitä eilen huomannut, niin ne löytyy postauksesta

Kun Kusti polkee, niin posti kulkee

Siellä on sitten vallan ihaniakin kortteja.
Yöllä tuli taas (!) kuningasajatus: osan korteista vien TAYSin lastenosastolle ja osan käytän itse. Niiden TAYSiin menevien mukana vien vähän kortintekotarvikkeitakin. Eihän niitä mullekaan vielä paljoa kertynyt ole, mutta on nyt ees jotakin. Siellä varmaan jo vähän vanhemmat lapset/nuoret vois kokeilla korttien tekoa.

Olisiko sulla lahjoittaa ylimääräisiä kortintekotarvikkeita ? Niitä ei siis tarvitse olla hirveitä määriä, pienistä puroista syntyy suuri virta. Ja jos haluat niin vie itse sairaalan lastenosastolle tai lähetä minulle niin minä vien ne TAYSiin. Mun osoitteeni saat kun pistät tuleen mulle sähköpostia ja omat tietosi.

Olen tehnyt lastenosastolle niitä pieniä myssyjä ja tumppuja, vienyt sinne kaikki Poitsun vanhat Maija Mehiläinen - ja Muumilehdet, sekä joitain lastenkirjojakin. Ne on olleet ihan uudenveroisia. He ottavat ne ilomielin vastaan.

Ajatushan on se, että heille ei tarvitse lahjoittaa rahaa. Kaikkea muutakin käypää, siistiä, puhdasta ja ehjää otetaan vastaan. Sairaalat ei luonnollisestikaan oo mitään jätteiden keräyspisteitä ja on aina hyvä soittaa etukäteen, että kelpaako. Kaikissa sairaaloissa ei varmaan oo samanlaiset käytännöt.

Otan ilomielin vastaan kaikki lahjoitukset ja maksan postikulusikin. Se on kuitenkin niin kevyttä tavaraa, etten niistä konkurssia tee. Saat tietenkin itsekin maksaa ne postimaksut.

Sitten tohon toiseen asiaan eli Taaviin.
Illalla tuli sitten kunnon pissa. Apuna oli varmaan se, että juotimme sille, useemman kerran päivän aikana, semmosella lääketruutalla vettä. Tänään on edessä sama homma ja muinakin päivinä niin kauan kuin tarve vaatii. Voi olla edessä sama jännittäminenkin.

Mitä sitä ei tekisi rakkaansa eteen ! ? !

Tänään tuli taas mieleistä postia. Ystävä hyvä lähetti iiison kirjeen josta löytyi kaikkea ihanaa.
Halusi päästä näistä korteista eroon, kun ei ollut niihin oikein tyytyväinen. Mää ehdotin hyväntekeväisyyttä, mutta hyväntekeväisyyteen(kö muka ?) ? Hhmmm... käyttöönhän noi menee. Eikös se oo hyväntekeväisyyttä jos niillä ilahduttaa jotakuta ? Esimerkiks mua

.

Tää on tosi upea kortti. Mitäköhän vikaa tässä on ?
Taidan lähettää tän ittelleni.

Noi ei sitten oo mitään roskia tossa kuvassa,
vaan sellaisia glitterhippuja.

Samoin tässä kortissa.
Ja täähän on ilmiselvästi pääsiäisajan kortti.

Ruusukorteista mää tykkään ja tää on tosi kaunis.
Jotain töhryä mää ilmeisesti sain siihen aikaiseksi,
mutta laitan siihen vaikka jonkun pienen kultajutskan.

Tässä saman kortin sivuprofiilia. Näkyy hyvin toi kolmiulotteisuus.

Tässä kortissa on taas kevään tunnelmaa.
On perhosia ja kevään vehreyttä.

Noiden korttien lisäksi tuli vielä 3D-arkkeja kolme:

Nää on nyt niitä stanssattuja, joten ne on varmaan munkin helpompia käsitellä. Toi keskimmäinen on erityisesti mun mieleeni.

Kiitos paljon Sininen Sisko !

(Onkoos kuvat liian isoja ?)